Kaupallinen yhteistyö (farkut saatu): *Nudge – vastuullisen muodin ja hyvän mielen kauppa
Ihanaa, ihanaa! Pitkäaikainen haaveeni toteutui ja sain yhteistyökumppanikseni Nudgen. Nudge on vastuullisen muodin sanansaattaja ja edelläkävijä Suomessa. Kivijalkapuoti ja verkkokauppa on toiminut Helsingin Yrjönkadulla jo kymmenen vuotta.
Nudgella on siis tänä vuonna juhlavuosi – onneksi olkoon!
Olen asioinut liikkeessä aina sen alkuajoista lähtien. Ikkunashoppaillut ja inspiroitunut, mutta myös tehnyt löytöjä. Nudge on muuttanut muotoaan monen eri yrittäjän osuuskunnasta kauppaan, jossa on viihtyisä ravintolanurkkaus. Olen istunut tuossa ravintolanurkkauksessa monesti yksin lounaalla tai juomalla. Myöhemmin kauhistuin onko sen avocadosalaatin chili liikaa vauvalleni. Ei ollut. Pupsu söi ja hymyili ja otti kontaktia kuten tavallisesti, ja hurmasi kaikki kauppaan tulevat ja lähtevät asiakkaat.
Nyt juhlavuonnaan Nudge on edelleen samassa liikepaikassaan, mutta laajentuneena raikkaaksi, valoisaksi liiketilaksi.
Nudge – nimensä mukaisesti tuuppaa, tönäisee tai lempeästi työntää meitä kuluttajia vastuullisemman vaatteen, asusteen ja kuluttamisen äärelle. Vaatteiden vastuullisuus on kiireiselle kuluttajalle hankala juttu. Nudgen keskeinen idea on avoimuus, tiedonkeräys, ja tiedonjako. Se on kuratoinut meille kuluttajille valmiiksi mahdollisimman vastuullisia tuottajia ja heidän tuotteitaan eri hintaluokista. Tuotantoprosessit on kyselty ja tutkittu, ja niitä avataan kuluttajille.
Nudgessa tiedetään, että 100 % vastuullista vaatetta ei ole olemassakaan. Vastuullisuusasia on monimutkainen, moninäkökulmainen, vaatii tietämystä sekä kykyä tutkia ja seuloa tietoa. Tutkimus on jatkuvaa. Asiakkaiden palautetta kuunnellaan. Joskus todetaan, että jo myynnissä oleva vaate tai tavara ei täytäkään vastuullisuuskriteerejä ja tehdään korjausliike.
Iso osa Nudgen vastuullisuusideologiaa on tiedon ja avoimuuden lisäksi palvelu. Kuluttajaa ohjataan harkitsemaan ostopäätöstään. Palvelu on ystävällistä ja erittäin asiantuntevaa. Jos vaate lähtee asiakkaan matkaan, sen mukaan annetaan huolto- ja pesuohjeet.
Sain valita Nudgesta itselleni farkut. Yleensä käytän lantiolta hieman vyötärölle kaartuvaa, istuvaa mallia, joissa on suorat lahkeet. Koska suosin vastuullisia valintoja, ja Stokholms Stadsmissionista 10 vuotta sitten hankkimani Lee:t tulivat viimein tiensä päähän, löysin uuden farkkumallini noin vuosi sitten juuri Nudgesta.
Olen hoikka, mutta minulla on pyöräilijän paksut pohkeet. Minulle siis pohkeista riittävän väljät suorat lahkeet, ei pillejä kiitos.
Nyt halusin jotain uutta ja sain kokeiltavakseni kolmet eri malliset farkut. Päädyin Nudie-merkin Breezy Britt mallisiin nk. Mom fit-farkkuihin. (Kuulemma käsite farkku-maailmassa, minulle jotain aivan uutta.) Valinnassa auttoi ihana Marleena, jonka asiantuntemus ja valoisuus on aivan huippuluokkaa.
Valitsemastani farkkumallista, Mom fit-farkuista ja farkkumerkki Nudien ideologiasta kerron seuraavassa postauksessa enemmän 🙂 Vaan nyt vihdoin niihin hoito-ohjeisiin. Vinkit antoi Nudge:
1 KUN OSTAT; VARAA AIKAA ja PYYDÄ ASIANTUNTIJAN APUA
Farkkuihin ja alusvaatteisiin pätee sama sääntö. Niitä ei osteta kiireessä, ja tarvitset oikean koon ja mallin löytämiseen asiantuntijan apua. Varaa siis aikaa. Kun olet löytänyt hyvän myymälän jossa on asiantunteva palvelu, pidä siitä kiinni.
Farkkuhyllyn edessä paatuneinkin suomalainen usein myös huomaa, että ilman apua ei vaan pärjää. Vai mitä tuumit: pinoittain sinistä, harmaata ja mustaa, eikä itsellä hajuakaan pituuksista, malleista tai pesuista.
Farkkukaupoilla minulle on käynyt useamman kuin kerran niin, että tulen sovituskopista ulos päälläni mielestäni täydellisen istuvat farkut, ja myyjä on saman tien tuonut minulle kokoa pienemmät. Edellisiä suosikkimallejani Boomerangin Ebba-farkkuja ostin aina Tukholmasta kahdessa eri tuumakoossa 29″ ja 28″. “Dom är faktist just pasliga. Du kan ännu täncka on även mindre storlek.” Molemmat ovat yhä shortsikäytössä.
Farkut löystyvät käytettäessä. Siksi niiden kannattaa sovitettaessa olla piukeat. Vyötärön ei myöskään tästä syystä kannata olla liian löysä, kohta farkut putoavat päältä. Raja liian tiukan ja kohta sopivan välillä voi olla hiuksen hieno. Pyydä siis apua myyjältä. Hän tarkistaa istuvuuden ja oikean pituuden.
2 ÄLÄ PESE FARKKUJA
Olen ymmärtänyt, että raakafarkkujen omistajat eivät välttämättä pese kaunokaisiaan koskaan. En ole vielä löytänyt itselleni sopivia raakafarkkuja, mutta ymmärrän niiden omistajia.
Pidin pitkään joskus nuoruudessani hamalla 90-luvulla isäni Kanadasta 60-luvulla kotiuttamaa Lee-merkkistä farkkutakkia. Se oli ostettaessa ollut tummansinistä peltiä. (Isäni näytti se päällään, Stetson päässään lempeältä versiolta nuoresta Marlon Brandosta.) Takkia tuskin juurikaan pestiin. Kun minä pidin sitä, se oli jo pehmennyt ja vaalennut, mutta demin-sidoksen pinta oli edelleen öljymäinen, liukas. Sellaiseksi farkku tulee, kun sitä ei pese.
Minun uusissa Briizy Britt:eissäni ei ole elastaania. Vyötärö ei jousta. Etenkin elastaanittomia farkkuja kannattaa pitää ainakin puoli vuotta ennen ensimmäistä pesukertaa. Näin farkut muotoutuvat omistajansa päällä kauniiksi ja mukaviksi. Myös väri pääsee näin kulumaan oman näköisekseen.
Tahroja voi poistaa paikallisesti. Oikein tummat farkut päästävät alussa paljon väriä. Sen takia niiden pesua ei välttämättä voi välttää. Varo, että et värjää sohvaa tai pestessä muuta pyykkiä!
3 KUN PESET, PESE KYLMÄSSÄ
Pese farkut mieluiten erillään muusta pyykistä, väljässä ja kylmässä vedessä. Käännä ne nurin ja vedä vetskari kiinni. Minä pesen pyykit pyykkituvassa, joten väljävetinen farkkupyykki on hyvinkin mahdollinen.
HC-farkkuihmiset eivät pese aarteitaan ainakaan aluksi pesukoneessa, vaan käsin. Käsinpesu on työlästä, mutta pidentää farkkujen käyttöikää. Käsinpesu onnistunee hyvin kylpyammeessa.
Seuraava aste on hienopesuohjelma, 30-asteinen vesi ja lyhyt linkous. Sanomattakin on selvää, että kannattaa suosia nestemäistä pesuainetta ja unohtaa huuhteluaineet. Huuhteluaine haurastuttaa elastaania, jos suosii strechiä. Älä annostele liikaa pesuainetta. Oijo lahkeet ja kuivaa farkut vyötärölenkeistä roikottamalla.
4 TUULETA ja PAKASTA
Kuten villan ja silkin, myös denimin saa raikastumaan tuulettamalla. Meillä on kotona kori, johon viikkaan puolipitoisia vaatteita, joista 70 % on (puolisoni) farkkuja. Välillä niistä lehahtaa ummehtunut tuoksu. Jos on mahdollista, farkut kannattaakin viikkauksen sijaan säilöä väljästi roikottamalla henkarissa.
Myös pakkanen on hyvä raikastuskeino. Käytä hyväksi pakkaspäivät tai tuuppaa pöksyt pakastimeen yöksi. Edit. HUOM! HUOM! Pakastusta pakastimessa ei voi suositella elastaania sisältäville farkuille, koska elastaani saattaa liian kylmässä haurastua ja katketa. 100% puuvillaisille farkuille raikastus pakastimessa on ok-juttu.
5 JOS SILITÄT, NOUDATA SILITYSOHJETTA
Jos olen käymässä vanhempieni luona, saan joskus päälleni silitetyt farkut. Armeija nöyrtyy, kun äitini oikoo pyykit tikkusuoriin, jämpteihin, sileisiin pinoihin. Samalla painolla silitetään sitten farkutkin. Onkin aika kiva laittaa päälle ulkona kuivaneet, silityksestä vielä lämpimät lempifarkut.
Silityskin kuluttaa farkkua, joten sitä kannattaa välttää, ja sen sijaan oikoa farkut nahkeina. Jos kuitenkin silität, silitä nurjalta puolelta nahkeana, ja noudata silitysohjetta.
Lopuksi en voi itselleni mitään, minun on jaettava vielä kuvakavalkadi ihanasta viikonlopusta jona ulkoilutin uusia farkkujani ekaa kertaa. Pöpsäilen yläkujassa Teijolla. Kuva ei anna oikeutta ympäristön historialliselle lumoavuudelle. Tässä siis koronasyksyn kuuma matkakohde: Teijo.
Jos ispiroidut lounaisista kylistä, kuten allekirjoittanut, aja Teijolle ja käy sen kyläkaupalla. Osta paikallisia tuotteita ja nauti murteesta.
Samalla reissulla voit käydä haltioitumassa Mathildedalin ruukkikylissä myös muualla. Jos maltat poistua hotellihuoneesta (kuten mekin lopulta;) ja kuvittelit löytäneesi unohdetun paratiisin, erehdyt ja erehdyt pahasti. Viimeistään korona toi kaikki Mathildedaliin ja Teijon kansallispuistoon. Eikä suotta!
Ei hätää, tilaa ja kauniita kohteita riittää!
Paluumatkalla tankkasimme sähköautoamme Perniön pikalatausasemalla ja ajoimme vielä Lohjansaareen. Ennen kävelyä Paavolan tammelle saimme auton etulootan eli frunkin vielä täyteen omenoita ja rypäleitä hedelmälajipuutarha Fruticetumin itsepoimintatunnilta.
Aion pitää uusia farkkujani pitkään. Löysin Mathildedalin alpakkalankakehräämöltä ehkä maailman kauneimman villapaitamallin. Tilasin sieltä myös lankaa, josta aion neuloa tuon villapaidan farkkujeni pariksi.
